Mä rakastan lankoja. välillä on kuitenkin luovuttava vanhasta, jotta voi tehdä tilaa uudelle. Niinpä mun uuden vuoden projekti/lupaus onkin päästä mun rakkaista eroon, ennen kuin hankin uusia tilalle.
Mä en oo mikään himo neuloja. Neulominen kuuluu kuitenkin mun joka vuotisiin tekemisiin, joka on aktiivisimmillaan ennen joulua. Silloin tehdään viime hetken joululahjat, tai hävitettyjen lapasten tilalle uudet. Jokaisen pikkuprojektin jälkeen jää kuitenkin minirulla lankaa, jota on liikaa heitettäväks pois, mut liian vähän mihinkään suurempaan projektiin. Olen siis vuosien varrella koonnut mainittavan kokoisen kokoelman minirullia! Kaiken lisäksi oon myös toiminut hylättyjen lankojen orpokotina ja pelastanut kaverien nurkissa lojuneet lankakerät kaatopaikka kohtalolta.
 |
| Eikä tässä vielä kaikki |
Lankoja siis. Ennen kuin hukutan mun pikku perheeni lankoihin, on aika ryhtyä hommiin. Uudenvuoden lupaus 2015 kuuluukin, että ennen kuin ostan uusia lankoja, vanhoista on päästy eroon. Aloitin vuosi sitten neulomaan jämälangoista pehmoleluja, jotka täytin vanulla. Mun yllätykseksi niistä tuli lähipiirissä iso hitti, joten innostuin tekemään niitä lisää. Nyt kaikki mitä oon tähän asti neulonut, noin tusina leluja, on saanut uuden kodin. Näitä aion siis jatkossakin tehdä. Vauva buumi on pikkuhiljaa valloittanut munkin kaveripiirin, joten pehmikset tulevat varmasti tarpeeseen :) Leluilla ei oo mitään tiettyä kaavaa jota seuraan, joten kaikki on oman näköisiä. Jännittävintä onkin lopussa, kun otus saa viime silauksessa silmät ja nenän.
 |
| Yksi pehmis on vielä jäljellä ja se on mun prinsessan. |
Tän blogin on tarkotus motivoida mua, jotta onnistun. Liian usein käy niin, että into loppuu jo ennen ku on päästy ees kunnolla vauhtiin. Sen takia tein tästä virallista. Päivittelen tänne mun lanka tilannetta ja ehkä välillä muutakin. No niin, ja eikun puikottamaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti