Loman jälkeen on ollu niin paljon menoa ja meininkiä, että blogi on jäänyt jäihin. Käsityöt on kuitenkin kulkenu mukana, vaikka on ollutkin haipakkaa. Kesällä sain useamman pitkään lojuneen työn vihdoin valmiiksi, joten alotinpa uusia ikuisuusprojekteja. Oon siis ahkerasti valmistanut taas vanhojen tilalle uusia keskeneräisiä töitä.
Liljalle lomalla aloittamani villapaita valmistu alta aika yksikön, kun harjoiteltiin pikkusen kanssa päiväkoti elämää. Se on kyllä niin iso, että viimeistely saa nyt vielä odottaa.
Sitten uskaltauduin taas kokeilemaan virkkausta, koska kesällä virkkaamani toppi oli niin onnistunut. Piti virkata passille pussi, mutta koska se oli liian kireä, niin siitä tulikin mini kori esim topseille :)
Korin innoittamana tartuin taas koukkuun ja aloin virkata pipoa. Jotenkin mulle useinkin sattuu niin, että oon niin tekemässä jo, etten malta ensin esim tarkistaa, että onko tarpeeksi lankaa, vaan ryhdyn vaan tekemään. No tietenkin kävi sitten niin, että lanka loppui kesken. Oikeesti, en yhtään ihmettele miks mulle kerääntyy niitä satoja minirullia!! No onhan noita pipoja, joten se työ saa nyt jäädä odottamaan..
Seuraava keskeneränen työ on täyttöä ja päättelyä vaille valmis pehmis. Ajattelin koko ajan, että sitten kun saan sen tehtyä, päivitän blogia, koska sehän on ollutkin tän blogin ns. pääteema. Mutta nyt kun sattui tämmönen hiljainen hetki, niin en voinut TAAS lykätä tätä.
Yhden työn olen sentään saanut päätökseen ja jopa viimeisteltyä jo. Kauluri lapselle. Ilmat viilenee turhankin nopeasti, joten projektin kanssa tuli yhtäkkiä kiire. Kaulahuivia en halunnut tehdä, koska se revitään jossain vaiheessa kuitenkin pois, sen toinen pää laahaa maata tai se on naamalla ja täynnä räkää! Käytin mallina käsityöblogista koti männikössä löytämääni ohjetta. Muunsin ohjetta jonkun verran sillä lanka mulla oli taas vaihteeksi eri. Käytin lankana novitan seiska veljee, saa nähä kelpaako kauluri, sillä lanka ei oo se pehmein.. tämäkin tuli mieleeni vasta kun kauluri oli jo valmis :D Tein siis muuten samalla ohjeella, mutta aloitus silmukka määrä oli 66 ja loppuun tein vielä reikäkoristelut nurjan resorin sijaan.
Koska lankaa jäi yli, aion vielä neuloa toisen samanlaisen siskon tytölle. Ja jos lankaa vieläkin riittää niin mätsäävät lapaset!
Koska mieli täytyy pitää vireänä ja aina täytyy oppia uusia asioita, niin kokeilimpa ensi kertaa ryijyn tekemistä. Tää jos joku on ikuisuus projekti. Mutta alku näyttää jo lupaavalta :) Ryijyn mitat on 40x40cm, joten ihan koko seinää en oo taidetekstiililläni vuoraamassa ;)
Koulua, töitä, käsitöitä, päiväkoti, lapsi, puoliso = mun elämä.
Haaste itselleni olla tehokas neuloja ja päästä eroon jämä langoista. Aikaa vuoden loppuun asti :)
maanantai 14. syyskuuta 2015
tiistai 21. heinäkuuta 2015
miksi tehdä muuta kun voi neuloa ;)
Kaiken muun kivan kesä ohjelman ohella ehtii aina vähän neuloa :) Vaikka tarkotus oli pitää pehmiksistä taukoa, niin oon silti tehnyt niitä taas muutaman lisää. Jämä langoista kun on vaikee alottaa mitään suurempaa, niin niitä sitten.
Jee jee jee, meidän perheen ensimmäinen yhteinen loma on ihan kulman takana!! Vielä vähän työtä ja sitten adios! Loma kohteessa on luvassa kuumaa, joten jos en sula, niin matkan jälkeen esittelen mun villapaita aikaan saannosta :)
keskiviikko 17. kesäkuuta 2015
Nolo olo :)
Viime kirjoituksesta jäi itelle vähän nolo olo, kun en ollu ehtinyt tai jaksanut panostaa projektiin melkein ollenkaan. Se kuitenkin buustas mua ja nyt oonki taas ollut tehokas! Ensiksikin viimeistelin viime kuun kolme pehmistä ja toiseksi tein NELJÄ kokonaan uutta, jotka ovat myös jo päätelty ja täytetty :) Taas huomaa kuinka tää mun blogi vaikuttaa mun tekemiseen. Innostun aina uudestaan tekemään lisää örkkejä heti bloggailuni jälkeen. Ilman tätä, mun projekti olis kaatunut varmaan jo heti alku metreillä. Mutta koska tää on julkinen ja kaikkien luettavana, on mulla automaattisesti pieni potku pepussa, joka työntää mua eteenpäin lähemmäksi tavoitetta. Ja sehän olikin kaiken tämän vaivan ja ilon tarkoituskin!
En oo koko tän vuoden puolella neulonut mitään muuta kuin pehmiksiä. Mulla on kuitenkin useampi työ rästissä.. Yksi synttärilahja panta, jonka oon luvannut olla valmiina syksyksi, yksi suurempi virkkuutyö, jonka ajattelin juhannus reissulle mukaan, puolisolle viime jouluks luvatut villasukat, joista loppui lanka kesken, ja yksi työ, jota en oo vielä ollenkaan aloittanut, mutta tekis kauheesti mieli. Tän takia ajattelinkin keskittyä nyt noihin keskeneräisiin töihin ja laittaa pehmikset hetkeks jäihin. Johan tässä on tullut niitä puikotettua! Puolivuotis saldo 27 örkkiä!!
Mulla alkaa ensi viikolla taas pitkän tauon jälkeen työt, joten aion nauttia näistä seuraavista päivistä ja juhannuksesta mökin rauhaisissa tunnelmissa. Ehkä jopa uskaltaudun järveen ;) Hyvää jussia kaikille!
Ps. Vaikka sanoin etten osta uusia lankoja, niin tää mun oli pakko napata mukaan! Novitalle on tullut uusia Viidakko nimisiä lankoja, ja pakkohan ne on testaa ;) Ostin valkomustan, ja aion neuloa siitä tyttärelle villapaidan syksyksi. Tää oli se projekti, mikä tekis mieli alottaa.. mutta saa kuitenkin vielä hetken odottaa! moikka moi :)
Mulla alkaa ensi viikolla taas pitkän tauon jälkeen työt, joten aion nauttia näistä seuraavista päivistä ja juhannuksesta mökin rauhaisissa tunnelmissa. Ehkä jopa uskaltaudun järveen ;) Hyvää jussia kaikille!
Ps. Vaikka sanoin etten osta uusia lankoja, niin tää mun oli pakko napata mukaan! Novitalle on tullut uusia Viidakko nimisiä lankoja, ja pakkohan ne on testaa ;) Ostin valkomustan, ja aion neuloa siitä tyttärelle villapaidan syksyksi. Tää oli se projekti, mikä tekis mieli alottaa.. mutta saa kuitenkin vielä hetken odottaa! moikka moi :)
maanantai 25. toukokuuta 2015
lankoja lankoja!!
Mulla on tunti aikaa kirjottaa tää blogiteksti. Meidän rytmi on tällä hetkellä sellanen, et aamun 2,5 tunnin päikkärit onki muuttunu vaan tunnin päikkäreiks, joten nyt täytyy olla nopee. Taas alotan sillä, kuinka ihmettelen tätä ajan kulua! Ihan kun olisin viimeks päivittäny blogia viikko sitten, vaikka siitä on taas jo kuukaus! Mitä enemmän mun taapero kasvaa, sitä useammin mulla on käytössä vaan yks käsi. Lilja on tosi nopee konttaamaan ja kaatumaan, joten mun energia menee päätoimisesti tarkkailuun ja pieniin sydäreihin!
Mun uudenvuoden projekti/lupaus alkaa lähetä puoltaväliä. Lankakasa on pienentynyt kiitettävästi, mutta vielä on tekemistä. Ja jotta asia ei mene liian helpoks, niin ajattelin lisätä panoksia. Jos jollakin löytyy vielä nurkista ylimääräisiä lankoja, isoja tai pienia, kaikenvärisiä ja -karvaisia, niin otan ne avosylin vastaan :) Sainkin jo anoppi kokelaalta sekä kummitädiltä pussillisen verran lisää haastetta!
Kuukauden saldo, vaivalla ja väkisin neulottu 3 melkein valmistä pehmistä. Täyttämättä ja viimeistelemättä. Seuraava kuukaus tsemppaan vähän enemmän ;)
Onnea kaikille valmistuneille ja hyvää kesälomaa opiskelijat ja koululaiset! <3
Mun uudenvuoden projekti/lupaus alkaa lähetä puoltaväliä. Lankakasa on pienentynyt kiitettävästi, mutta vielä on tekemistä. Ja jotta asia ei mene liian helpoks, niin ajattelin lisätä panoksia. Jos jollakin löytyy vielä nurkista ylimääräisiä lankoja, isoja tai pienia, kaikenvärisiä ja -karvaisia, niin otan ne avosylin vastaan :) Sainkin jo anoppi kokelaalta sekä kummitädiltä pussillisen verran lisää haastetta!
![]() |
| Anopilta saadut langat :) |
Onnea kaikille valmistuneille ja hyvää kesälomaa opiskelijat ja koululaiset! <3
keskiviikko 29. huhtikuuta 2015
Hyvän mielen lähettiläs :)
Ja taas tässä kävi näin.. Huhtikuu on melkein ohi, enkä kiireiltäni oo ehtinyt päivitellä blogia. Täytyy ottaa itteensä niskasta kiinni ja yrittää kirjottaa edes sen kaksi kertaa kuukaudessa!
Kirpputoripäivä, lanka-lauantai, ikuisuus sitten, meni kaikin puolin hyvin. Tavara vaihtoi omistajaa pikku hinnoin ja kotiin ei viety takas kuin puolikas pussillinen myymättä jääneitä vaatteita. Yksi pussi tosin päätyi kierrätyskeskuksen vastaanotto pisteeseen. Lapsikin säästyi suuremmilta ahdistuksilta, ja tuskin edes huomas, että äiti oli poissa ;)
Pehmiksiä ihasteltiin kovasti, mutta lopulta vain kaksi sai päivän päätyttyä uuden kodin. Tietenkin tiesin, ettei kirpputori tapahtumana ole optimaalinen paikka myydä käsitöitä. Ostajat ja asiakkaat ovat valmistautuneet päivään kolikoita taskussaan ja ovat valmiita maksamaan vain hassuja euroja. Pyysin 15.
Uskon kyllä, että nykyään arvostetaan käsintehtyä ja ihmiset ovat valmiita maksamaan myös enemmän, jos tapahtuma on eri. Se vaatii niin sanotun design hengen ympärilleen, laajemman valikoiman ja yleisesti korkeammat hinnat. Jos halvan vieressä myydään tyyriinpää, se tuntuu sika kalliilta. Jos taas normaalihintaisen vieressä myydään kallista, tuntuu se pilkkahinnalta. Ja kuluttajat ostaa. Koska kaikki me rakastetaan halpaa. Näin on meille kaikille varmasti käynytkin esim. hulluilla päivillä ;)
Tosin käsityö on aina käsityö. Halpa ei välttämättä ole hyvä. Pitää katsoa asiaa tekijän kannalta. Materiaalit maksaa, tekeminen vaatii aikaa ja ehkä hermoja, myyntihinnan täytyisi vähintäänkin kattaa kulut. Jos asiakas ei ole valmis maksamaan enempää kuin teollisesti valmistetun vastaavan kappaleen hinnan, jääkö käsintekijälle vaihtoehtoja? Halpa voi tarkoittaa huonoja materiaaleja ja lepsua työskentelyä. Ja eikö se ihanuus juuri olekin siinä, että kappale on aina tietyllä tavalla uniikki. Itse tehdyssä on niin sanottu kädenjälki.
Helsingissä järjestetäänkin ihania messuja ja myyjäisiä, jossa voi käydä ihastelemassa kaikkea upeaa näperrettyä. Ajattelinkin, että olis kiva itsekin mennä myymään joskus. Tällä hetkellä, pehmiksien kanssa se ei kyllä toimis. Otin pikkusen selvää noista helsingissä järjestettävistä käsityö tapahtumista ja tajusin ettei mun pikku pehmis kauppa millään kannattais, vaikka saisinkin kaiken myytyä. Myyntipaikat on aika kalliita, joten mun muutamalla örkillä en sais edes pöydän hintaa takaisin. Niitä pitäis olla ainakin 100, että mitenkään olis järkevää lähtee touhuun. Tämmösen sunnuntai neulojan kannattaa jäädä suosiolla kotiin. Ja vaikka raha ei olekaan tän projektin syy, niin varmasti ymmärrätte, ettei noi örkit tyhjästä tänne tupsahda :) Enkä mäkään pelkkänä hyvän mielen lähettiläänä vuoknaani maksa..
Mielessä kävi myös laittaa pehmikset nettiin. Ystävämme world wide web mahdollistaa käsitöiden myynnin netissä myös pienemmällä tuotemäärällä. Kaikki olikin viimeistä klikkausta vaille valmista, kunnes alkoi epäilyttämään. Olin avaamassa Etsy.comiin nettikauppaa. Alussa kaikki vaikutti selkeeltä ja hienolta, kunnes multa pyydettiin kopiota passista ja luottotiedot. Onneks en lähtenyt touhuun yksin, vaan mulla oli K tsempparina mukana auttamassa. Tässä vaiheessa tarkastettiin googlesta muiden käyttäjien mielipide Etsyn luotettavuudesta. Löytyi paljon valituksia epäluotettavuudesta, joten päätettiin olla lähtemättä mukaan ja poistettiin jo luotu tili. Voi olla, että jollakin on hyviä kokemuksia, mutta mä en halunnut lähteä seilaamaan tuntemattomilla vesillä. Minä jänishousu.
Oikeastaan tää meni ihan hyvin. Kaverille myin kaks, Veli otti toiset kaks ja tänään taas saa kaks pehmistä uuden kodin. Eihän niitä sitten jääkään kun kolme, joten eikun uusia neulomaan. Viime aikoina ei ole ollut kauheesti aikaa puikottaa, mutta se että kohta niitä ei enää varastossa ole, motivoi kyllä tekemään lisää!
Sitä paitsi koska tykkääjiä selvästi löytyy, eikä lapset lopu maailmasta, niin näin ens alkuun jos haluaa ostaa itselleen tai lahjaksi laku-pehmiksen, niin voi vaikka laittaa mulle viestiä tänne blogiin tai sähköpostiin lakriima.machreich@gmail.com. Voidaan sitten sopia bisneksistä tarkemmin. Teen myös pehmiksiä tilauksesta, jolloin toiveet otetaan huomioon. Esimerkkinä alla oleva kettu, ja herra pingviini :)
Kuukauden saldo: neljä pehmistä.
Hyvää vappua!
Kirpputoripäivä, lanka-lauantai, ikuisuus sitten, meni kaikin puolin hyvin. Tavara vaihtoi omistajaa pikku hinnoin ja kotiin ei viety takas kuin puolikas pussillinen myymättä jääneitä vaatteita. Yksi pussi tosin päätyi kierrätyskeskuksen vastaanotto pisteeseen. Lapsikin säästyi suuremmilta ahdistuksilta, ja tuskin edes huomas, että äiti oli poissa ;)
Pehmiksiä ihasteltiin kovasti, mutta lopulta vain kaksi sai päivän päätyttyä uuden kodin. Tietenkin tiesin, ettei kirpputori tapahtumana ole optimaalinen paikka myydä käsitöitä. Ostajat ja asiakkaat ovat valmistautuneet päivään kolikoita taskussaan ja ovat valmiita maksamaan vain hassuja euroja. Pyysin 15.
Uskon kyllä, että nykyään arvostetaan käsintehtyä ja ihmiset ovat valmiita maksamaan myös enemmän, jos tapahtuma on eri. Se vaatii niin sanotun design hengen ympärilleen, laajemman valikoiman ja yleisesti korkeammat hinnat. Jos halvan vieressä myydään tyyriinpää, se tuntuu sika kalliilta. Jos taas normaalihintaisen vieressä myydään kallista, tuntuu se pilkkahinnalta. Ja kuluttajat ostaa. Koska kaikki me rakastetaan halpaa. Näin on meille kaikille varmasti käynytkin esim. hulluilla päivillä ;)
Tosin käsityö on aina käsityö. Halpa ei välttämättä ole hyvä. Pitää katsoa asiaa tekijän kannalta. Materiaalit maksaa, tekeminen vaatii aikaa ja ehkä hermoja, myyntihinnan täytyisi vähintäänkin kattaa kulut. Jos asiakas ei ole valmis maksamaan enempää kuin teollisesti valmistetun vastaavan kappaleen hinnan, jääkö käsintekijälle vaihtoehtoja? Halpa voi tarkoittaa huonoja materiaaleja ja lepsua työskentelyä. Ja eikö se ihanuus juuri olekin siinä, että kappale on aina tietyllä tavalla uniikki. Itse tehdyssä on niin sanottu kädenjälki.
Mielessä kävi myös laittaa pehmikset nettiin. Ystävämme world wide web mahdollistaa käsitöiden myynnin netissä myös pienemmällä tuotemäärällä. Kaikki olikin viimeistä klikkausta vaille valmista, kunnes alkoi epäilyttämään. Olin avaamassa Etsy.comiin nettikauppaa. Alussa kaikki vaikutti selkeeltä ja hienolta, kunnes multa pyydettiin kopiota passista ja luottotiedot. Onneks en lähtenyt touhuun yksin, vaan mulla oli K tsempparina mukana auttamassa. Tässä vaiheessa tarkastettiin googlesta muiden käyttäjien mielipide Etsyn luotettavuudesta. Löytyi paljon valituksia epäluotettavuudesta, joten päätettiin olla lähtemättä mukaan ja poistettiin jo luotu tili. Voi olla, että jollakin on hyviä kokemuksia, mutta mä en halunnut lähteä seilaamaan tuntemattomilla vesillä. Minä jänishousu.
Oikeastaan tää meni ihan hyvin. Kaverille myin kaks, Veli otti toiset kaks ja tänään taas saa kaks pehmistä uuden kodin. Eihän niitä sitten jääkään kun kolme, joten eikun uusia neulomaan. Viime aikoina ei ole ollut kauheesti aikaa puikottaa, mutta se että kohta niitä ei enää varastossa ole, motivoi kyllä tekemään lisää!
Sitä paitsi koska tykkääjiä selvästi löytyy, eikä lapset lopu maailmasta, niin näin ens alkuun jos haluaa ostaa itselleen tai lahjaksi laku-pehmiksen, niin voi vaikka laittaa mulle viestiä tänne blogiin tai sähköpostiin lakriima.machreich@gmail.com. Voidaan sitten sopia bisneksistä tarkemmin. Teen myös pehmiksiä tilauksesta, jolloin toiveet otetaan huomioon. Esimerkkinä alla oleva kettu, ja herra pingviini :)
Kuukauden saldo: neljä pehmistä.
Hyvää vappua!
keskiviikko 1. huhtikuuta 2015
Eroahdistus
Maaliskuu loppui ja niin teki myös meidän paasto! Kaikki sujui loppuun asti hyvin ja molemmilla oli vain yksi tietoinen lipsahdus. Mutta pakon edessä! K teki töissä pitkää päivää, eikä tarjolla ollut muuta kuin taatelikakkua (pitäähän ihmisen syödä). Ja mun kohdalla: ärrältä sai sunnuntaina ilmaista jäätelöä. ILMAISTA ;) No mutta aika hyvin kuitenkin. Ja nyt voidaankin hyvällä omatunnolla nauttia pääsiäis herkuista, kunhan ei vedetä överiks!
Tänä vuonna jää muutenkin juhliminen vähemmälle, että sitten ens vuonna voi juhlia tämänkin vuoden edestä! Meillä on ollut aikamoista hulabaloota ja tapahtunut paljon. K avasi Malmin Novaan mexikolaisen take away ravintolan xico & co, ja Lilja oppi ryömimään. Kumpikaan ei pysy enää paikallaan, vaan viipottaa vaan menemään! Käykää muuten maistamassa, on aika herkkua!
Vaikka nyt jääkin noitaleikit väliin, niin ens vuonna mun vauva onkin jo pikkutyttötaapero ja sillon pidän huolta siitä että on pelit ja pensselit. Haluun, että mennään pitkän kaavan mukaan :) virpomisvitsat, munien maalaamiset ja etsinnät, pashat ja mämmit. Kaikki :)
Kyllä meidät on kutsuttu pääsiäispäivänä syömään, joten ihan kokonaan ei jää meiltäkään väliin. Mutta enemmän oon keskittyny tulevaan lauantaihin. Niinkuin viime postauksessa mainitsin, oon menossa kaapelitehtaan kirppikselle myymään vanhoja vaatteita. Lilja on ensimmäistä kertaa koko päivän hoidossa. Yhdeksän tuntia!! Ja vaikka se onkin hyvissä käsissä, niin stressaan jo sitä miten kaikki menee. Oikeesti luulen, että mua ahdistaa enemmän kuin Liljaa. Niinku näin, mut toistepäin:
"Vaikka lapsi kasvaa, tuntuu kuin hän tarvitsisi sinua koko ajan enemmän. Kaikki on kunnossa, kun olet lähettyvillä, mutta samalla hetkellä, kun poistut näkyvistä, syntyy pieni kriisi. Kun lapsi ei näe sinua, hän luulee, ettei sinua enää ole. Tunne on sietämätön, mutta ei vahingollinen. Joskus äiti todella tarvitsee jotakin toisesta huoneesta." Lainattu liberon sivuilta.
Mutta tämä on hyvää harjotusta. Ja jos joku on samassa tilanteessa, niin vinkkejä eroahdistuksen "hoitoon" löytyy myös täältä! Kaikki menee varmasti hyvin! Ja jos ei, niin kuulette siitä varmasti kun ensi kerralla päivitän tätä blogia!
Maaliskuussa olin pehmiksien suhteen super tehokas! Johtunee varmaan siitä, että kun herkkujen syöminen poistettiin päiväohjelmasta, niin jäi enemmän aikaa neulomiselle! Helmikuussa en näköjään laittanutkaan kuvaa, joten tässä ensin helmikuun örkit ja sitten maaliskuun kuusi :)
Tämä pariskunta, Herra ja Rouva Örkkimys, muuttivat uuteen kotiinsa ruotsiin.
|
Tänä vuonna jää muutenkin juhliminen vähemmälle, että sitten ens vuonna voi juhlia tämänkin vuoden edestä! Meillä on ollut aikamoista hulabaloota ja tapahtunut paljon. K avasi Malmin Novaan mexikolaisen take away ravintolan xico & co, ja Lilja oppi ryömimään. Kumpikaan ei pysy enää paikallaan, vaan viipottaa vaan menemään! Käykää muuten maistamassa, on aika herkkua!
Vaikka nyt jääkin noitaleikit väliin, niin ens vuonna mun vauva onkin jo pikkutyttötaapero ja sillon pidän huolta siitä että on pelit ja pensselit. Haluun, että mennään pitkän kaavan mukaan :) virpomisvitsat, munien maalaamiset ja etsinnät, pashat ja mämmit. Kaikki :)
Kyllä meidät on kutsuttu pääsiäispäivänä syömään, joten ihan kokonaan ei jää meiltäkään väliin. Mutta enemmän oon keskittyny tulevaan lauantaihin. Niinkuin viime postauksessa mainitsin, oon menossa kaapelitehtaan kirppikselle myymään vanhoja vaatteita. Lilja on ensimmäistä kertaa koko päivän hoidossa. Yhdeksän tuntia!! Ja vaikka se onkin hyvissä käsissä, niin stressaan jo sitä miten kaikki menee. Oikeesti luulen, että mua ahdistaa enemmän kuin Liljaa. Niinku näin, mut toistepäin:
"Vaikka lapsi kasvaa, tuntuu kuin hän tarvitsisi sinua koko ajan enemmän. Kaikki on kunnossa, kun olet lähettyvillä, mutta samalla hetkellä, kun poistut näkyvistä, syntyy pieni kriisi. Kun lapsi ei näe sinua, hän luulee, ettei sinua enää ole. Tunne on sietämätön, mutta ei vahingollinen. Joskus äiti todella tarvitsee jotakin toisesta huoneesta." Lainattu liberon sivuilta.
Mutta tämä on hyvää harjotusta. Ja jos joku on samassa tilanteessa, niin vinkkejä eroahdistuksen "hoitoon" löytyy myös täältä! Kaikki menee varmasti hyvin! Ja jos ei, niin kuulette siitä varmasti kun ensi kerralla päivitän tätä blogia!
Maaliskuussa olin pehmiksien suhteen super tehokas! Johtunee varmaan siitä, että kun herkkujen syöminen poistettiin päiväohjelmasta, niin jäi enemmän aikaa neulomiselle! Helmikuussa en näköjään laittanutkaan kuvaa, joten tässä ensin helmikuun örkit ja sitten maaliskuun kuusi :)
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
Tilaustöitä
Ihana ihana maaliskuu! Meidän paastosta huolimatta, ollaan voitu nauttia elämästä täysin rinnoin. Yleensä maaliskuussa kadut on vielä lumen peitossa ja pakkanen puree ja irvistää. Tänä vuonna ollaan kuitenkin saatu nauttia auringosta melkein joka päivä! Ja vaikka ulkona onkin vielä vähän viileää, niin meidän asunto on ihanan lämmin ja valoisa. Aurinko tunkeutuu meidän seiska kerroksen lukaaliin, jokaisesta ikkunasta.
Paastokin on mennyt kuin leikiten. Eihän tää miltään herkuista pidättäytymiseltä tunnu, kun puolisona on superkokki! Ollaan taiottu kasviksista ihania gourmet ruokia. Vaikka välillä ihmettelen miten kukaan voi elää ilman pihviä, niin tän paaston myötä oon ainakin oppinut, et ei se kasvissyöjänä oleminen välttämättä tarkoita, että lautasella on joka päivä vaan papuja ja linssejä.
On ihanaa ja innostavaa saada hyvää palautetta. Kuka nyt ei haluaisikaan kehuja? Viime blogi postauksen seurauksena yksi pehmiksiin ihastunut seuraaja anto mulle tehtäväksi neuloa pingviini pehmiksen :) Pystyraitaa on vaikea neuloa yhtenä kappaleena ja vaakaraita saa örkin näyttämään seepralta.. Pienen ajatustyön jälkeen ajattelin pitää asian yksinkertaisena ja tämä oli lopputulos. Herra Pingviini!
Olin myös itse tyytyväinen lopputulokseen, joten jaoin kuvan mun instagram tilillä. Sen seurauksena taas, sain pyynnön tehdä kaksi kappaletta ruotsiin. Kummitätikin tilas kolme pehmistä. Ja niin tapahtui tämä pieni ketjureaktio.
Jos ketään lukijoista kiinnostaa saada omaksi mun neuloma pehmolelu, voi tulla 4.4 kaapelitehtaan kirpputorille ostamaan sen itselleen. Päivystän kaapelilla lauantaina klo 12-17 paikalla nr. 107. Myyn pois vanhoja vaatteita ja siinä sivussa myös pehmiksiä. Jos haluat tukea meidän perheen ensimmäistä yhteistä ulkomaan matkaa, niin tervetuloa ostoksille ;)
Paastokin on mennyt kuin leikiten. Eihän tää miltään herkuista pidättäytymiseltä tunnu, kun puolisona on superkokki! Ollaan taiottu kasviksista ihania gourmet ruokia. Vaikka välillä ihmettelen miten kukaan voi elää ilman pihviä, niin tän paaston myötä oon ainakin oppinut, et ei se kasvissyöjänä oleminen välttämättä tarkoita, että lautasella on joka päivä vaan papuja ja linssejä.
On ihanaa ja innostavaa saada hyvää palautetta. Kuka nyt ei haluaisikaan kehuja? Viime blogi postauksen seurauksena yksi pehmiksiin ihastunut seuraaja anto mulle tehtäväksi neuloa pingviini pehmiksen :) Pystyraitaa on vaikea neuloa yhtenä kappaleena ja vaakaraita saa örkin näyttämään seepralta.. Pienen ajatustyön jälkeen ajattelin pitää asian yksinkertaisena ja tämä oli lopputulos. Herra Pingviini!
Olin myös itse tyytyväinen lopputulokseen, joten jaoin kuvan mun instagram tilillä. Sen seurauksena taas, sain pyynnön tehdä kaksi kappaletta ruotsiin. Kummitätikin tilas kolme pehmistä. Ja niin tapahtui tämä pieni ketjureaktio.
Jos ketään lukijoista kiinnostaa saada omaksi mun neuloma pehmolelu, voi tulla 4.4 kaapelitehtaan kirpputorille ostamaan sen itselleen. Päivystän kaapelilla lauantaina klo 12-17 paikalla nr. 107. Myyn pois vanhoja vaatteita ja siinä sivussa myös pehmiksiä. Jos haluat tukea meidän perheen ensimmäistä yhteistä ulkomaan matkaa, niin tervetuloa ostoksille ;)
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
kohta kaduttaa :)
Oon vähän huono bloggaaja, ku päivitykset tulee tälleen kerran kuussa.. Mut ei se mitään, parempi myöhään kun ei milloinkaan :)
Tää helmikuu on ollu oikeen herkuttelun kuukaus. Sovittiin puolison kanssa, että aloitetaan maaliskuussa paasto, joten nyt on tullu vedettyä pullaa naamaan oikein kunnolla!! Eilen olin niin epätoivoinen, että aloin syömään leivontasuklaata, kun teki mieli makeaa ja karkkilaatikko tarjoo tyhjyyttään!
Kirkon mukaan paastonaika alkaa laskiaistiistain jälkeen tuhkakeskiviikkona ja jatkuu aina pääsiäiseen asti. Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Meidän paasto alkaa kuitenkin vasta maaliskuun ensimmäinen päivä, sillä mulla on tänään synttärit. Vielä saa vähän herkutella. Kuka nyt haluis omissa synttärijuhlissa syödä vaan porkkanoita? Lauantaihin asti siis vielä makiaa mahan täydeltä ja sitten sunnuntaina aletaan katumaan sitä :D
Paastota voi monella tapaa. Usein paasto yhdistetään syömättömyyteen, mutta muullakin tapaa voi paastota. Jotkut jättävät ruokavaliostaan pois esimerkiksi lihan, kahvin, sokerin tai viljan.. Kaikille ei kuitenkaan sovi ravinnosta paastoaminen, joten vaihtoehtoja kyllä riittää. Nykypäivänä, jossa melkein hukumme median ja internetin tarjoamaan tietotulvaan, voikin miettiä, olisiko hyvä paastota vaikka netin käytöstä tai facebookista? Ottaa käteen sanomalehti tai oikea kirja ja lukea sitä? Oikeasti soittaa kaverille, viestin sijaan, tai jopa kokeilla onnea ja mennä pimpottamaan ovikelloa? Siinä olisi varmaan iloinen yllätys molemmille, jos ystävä on kotona. Paastota voi puhumisesta tai kiroilemisesta, stressaamisesta, kiukuttelusta tai jopa ihmisistä. Välillä on hyvä ottaa omaa aikaa, muuten niin hektisen arjen keskellä.. Paasto kestää 40 päivää ja yötä, joten joitakin vaihtoehtoja voi olla vaikea toteuttaa. Mutta jutun ihanuus onkin siinä, että paastosta voi tehdä juuri sellaisen kuin itse haluaa. Ainoana jippona, ettei paastosta tee itselleen liian helppoa. Täytyy muistaa miksi paastoaa, koska muuten siinä ei olisi mitään järkeä. Jotkut tekee sen uskonnollisista syistä, toiset terveydellisistä, muut sen takia, koska siitä on kovaa vauhtia tulossa trendi juttu ;)
Minä ja puolisoni paastotaan herkuttelusta ja lihasta. Puolisoni on ammatiltaan kokki, joten voi tehdä tiukkaa olla töissä kaikkien herkkujen keskellä, saamatta maistaa niitä.. Ja miten mä käynkään kaupassa, kävellen karkkiosaston ohi, ilman kiusausta? Neljäkymmentä päivää!! Mutta mulla on täys luotto siihen, että houkutuksista huolimatta, molemmat meistä selviää haasteesta. Perheen pienin, josta on juuri tullut lihansyöjä, ei ole mukana paastossa.
Näin siis vaihtuu meidän kuukaus. Kuukauden saldo: viisi uutta pehmolelua. Täytetty ja viimeistelty. jou!
Tää helmikuu on ollu oikeen herkuttelun kuukaus. Sovittiin puolison kanssa, että aloitetaan maaliskuussa paasto, joten nyt on tullu vedettyä pullaa naamaan oikein kunnolla!! Eilen olin niin epätoivoinen, että aloin syömään leivontasuklaata, kun teki mieli makeaa ja karkkilaatikko tarjoo tyhjyyttään!
Kirkon mukaan paastonaika alkaa laskiaistiistain jälkeen tuhkakeskiviikkona ja jatkuu aina pääsiäiseen asti. Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Meidän paasto alkaa kuitenkin vasta maaliskuun ensimmäinen päivä, sillä mulla on tänään synttärit. Vielä saa vähän herkutella. Kuka nyt haluis omissa synttärijuhlissa syödä vaan porkkanoita? Lauantaihin asti siis vielä makiaa mahan täydeltä ja sitten sunnuntaina aletaan katumaan sitä :D
Paastota voi monella tapaa. Usein paasto yhdistetään syömättömyyteen, mutta muullakin tapaa voi paastota. Jotkut jättävät ruokavaliostaan pois esimerkiksi lihan, kahvin, sokerin tai viljan.. Kaikille ei kuitenkaan sovi ravinnosta paastoaminen, joten vaihtoehtoja kyllä riittää. Nykypäivänä, jossa melkein hukumme median ja internetin tarjoamaan tietotulvaan, voikin miettiä, olisiko hyvä paastota vaikka netin käytöstä tai facebookista? Ottaa käteen sanomalehti tai oikea kirja ja lukea sitä? Oikeasti soittaa kaverille, viestin sijaan, tai jopa kokeilla onnea ja mennä pimpottamaan ovikelloa? Siinä olisi varmaan iloinen yllätys molemmille, jos ystävä on kotona. Paastota voi puhumisesta tai kiroilemisesta, stressaamisesta, kiukuttelusta tai jopa ihmisistä. Välillä on hyvä ottaa omaa aikaa, muuten niin hektisen arjen keskellä.. Paasto kestää 40 päivää ja yötä, joten joitakin vaihtoehtoja voi olla vaikea toteuttaa. Mutta jutun ihanuus onkin siinä, että paastosta voi tehdä juuri sellaisen kuin itse haluaa. Ainoana jippona, ettei paastosta tee itselleen liian helppoa. Täytyy muistaa miksi paastoaa, koska muuten siinä ei olisi mitään järkeä. Jotkut tekee sen uskonnollisista syistä, toiset terveydellisistä, muut sen takia, koska siitä on kovaa vauhtia tulossa trendi juttu ;)
Minä ja puolisoni paastotaan herkuttelusta ja lihasta. Puolisoni on ammatiltaan kokki, joten voi tehdä tiukkaa olla töissä kaikkien herkkujen keskellä, saamatta maistaa niitä.. Ja miten mä käynkään kaupassa, kävellen karkkiosaston ohi, ilman kiusausta? Neljäkymmentä päivää!! Mutta mulla on täys luotto siihen, että houkutuksista huolimatta, molemmat meistä selviää haasteesta. Perheen pienin, josta on juuri tullut lihansyöjä, ei ole mukana paastossa.
Näin siis vaihtuu meidän kuukaus. Kuukauden saldo: viisi uutta pehmolelua. Täytetty ja viimeistelty. jou!
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Helmi :)
Tammikuu meni. Ensimmäisen kuukauden saldo oli 4 pehmolelua :) Ystävän syntymäpäivä, joka oli kuukauden viimeisenä päivänä, motivoi saada neuletyön ikävämpi puoli hoidettua. Niinpä en vain päätellyt sitä yhtä pehmistä, jonka aioin antaa lahjaksi, vaan ne kaikki päättelyä vaille valmiit örkit. Tadaa!
Tästä vuodesta on tulossa erilainen. Vaikka mun tipaton vielä jatkuu, niin luvassa on paljon hauskoja juhlia, matkailua, iloa ja onnea! Tästä tulee erilainen sen takia, koska nyt mä olen äiti. Sen ei tarvitse tarkoittaa huonoa erilaista, vaan uudenlaista ja varmasti hauskaa erilaista. Siideripullon sijaan tuttipullo ja alennusmyynnistä mukaan vaipat :)
Mulla on tälle vuodelle suuret odotukset. Nyt helmikuussa mulla on synttärit, on ystävänpäivä ja laskiainen. Blinejä, hernerokkaa, pullia vaahdolla ja mäen laskua. Ihanaa päästä toteuttaa itteensä lapsen kautta. Nyt mulla on taas hyvä syy kieriä lumessa ja rakentaa lumiukkoja. Vanhentuminen ei mua haittaa. Mä oon just sen ikänen, kun musta tuntuu. Välillä kiukuttelen kuin pikku lapsi, välillä olen järkevä aikuinen, useimmiten kuitenkin huoleton teini, ja jos puolisolta kysytään, niin varmaan ikäloppu mummo, joka vaan neuloo :) Just siltä, kun musta tuntuu.
Ps. Alkakaahan kaverit tekee niitä lapsia, niin saadaan noille leluille uus koti ;)
![]() |
| Tämä örkki lensi pesästä :) |
Tästä vuodesta on tulossa erilainen. Vaikka mun tipaton vielä jatkuu, niin luvassa on paljon hauskoja juhlia, matkailua, iloa ja onnea! Tästä tulee erilainen sen takia, koska nyt mä olen äiti. Sen ei tarvitse tarkoittaa huonoa erilaista, vaan uudenlaista ja varmasti hauskaa erilaista. Siideripullon sijaan tuttipullo ja alennusmyynnistä mukaan vaipat :)
Mulla on tälle vuodelle suuret odotukset. Nyt helmikuussa mulla on synttärit, on ystävänpäivä ja laskiainen. Blinejä, hernerokkaa, pullia vaahdolla ja mäen laskua. Ihanaa päästä toteuttaa itteensä lapsen kautta. Nyt mulla on taas hyvä syy kieriä lumessa ja rakentaa lumiukkoja. Vanhentuminen ei mua haittaa. Mä oon just sen ikänen, kun musta tuntuu. Välillä kiukuttelen kuin pikku lapsi, välillä olen järkevä aikuinen, useimmiten kuitenkin huoleton teini, ja jos puolisolta kysytään, niin varmaan ikäloppu mummo, joka vaan neuloo :) Just siltä, kun musta tuntuu.
Ps. Alkakaahan kaverit tekee niitä lapsia, niin saadaan noille leluille uus koti ;)
maanantai 19. tammikuuta 2015
Alkuun humussa
Mun Langoista eroon-projekti on lähtenyt käyntiin hyvin. Nyt puikot kulkee mukana minne meenkin, vaikka en välttämättä ehtiskään neuloa. Ne ei paina mitään ja menee muutenkin pieneen tilaan. Päivä kahveilla tai illalla, kun vauva jo nukkuu, neulominen menee siinä leffaa kattoessa. Kiitos siis kaikille tsempistä, jotka ootte kannustanu mua facebookissa :)
Oon ollu jo aika tehokas. Mulla on kolme ja puoli valmiiksi neulottua, viimestelyä vaille valmista pehmolelua. Neulon niitä mielelläni, mut viimeistely ja päättely on se työn tylsempi puoli. Sen takia ajattelinki, että täytän ja huolittelen sitte useamman kerralla, nyt vaan puikotan menemään.
Tietenkin mun päivään kuuluu aina muutakin kuin neulomista. Näin vasta aloittaneena kokopäiväisenä äitinä, oon yllätyksekseni huomannut, että suunnitelmia on välillä muutettava lennosta. Vauva-arki ei oo mitenkään rutiinin omasta ja oma aika jää usein kakkos sijalle. Vaikka kyllähän siitä varoteltiin jo ennen vauvan syntymistä, mut todellisuus iskee usein vasta, kun itse elää sen kanssa. Eikä se mitään haittaa, kuka muka haluiskaan enää käydä rauhassa suihkussa tai käydä pitkällä lenkillä, kun näkee oman prinsessan hymyilevän veikeesti ja niin iloisesti? Sen takia viimenen asia josta voisin stressata, on se että pääsenkö langoista eroon vai en! Pääasia on, että koko muu systeemi toimii. Pyykit, vaipat, puklut, ruoka, tissit, leikit, ulkoilut ja uni, tämä viimenen koko perheen osalta, sitte vasta se "ylimääräinen" oma aika neulomiselle. Langat jää siis nähtäväksi, onhan tässä vielä kokonainen vuos aikaa.
Ja ettei kukaan ymmärrä väärin. On mulla elämä. Tietenki toteutan itteeni ja mun elämää vaan vähän eri tavalla kuin ennen. Yritän silti osallistua kaikkeen, johon olisin ennen vauvaakin osallistunut. Tarviin aikaa esim. urheilulle. Mun tietojen mukaan jokeltelu ei polta yhtään niin paljon kaloreita, kun sen pitäis! Jumppaaminen vauvan kanssa on ihan kivaa, mut välillä on myös tervettä jättää pikkunen muutamaks tunniks isänsä kanssa keskenään ja lähtee esim ystävän kanssa uimaan. Mun ei tarvii enää hillua viikonloppuna aamu viiteen asti pahoinvoivana tanssilattialla, mut mä voin silti käydä lounastreffeillä mun ihanien kanssa ja kutsua ihmisiä illalla kylään. Jos ja kun vauva huutaa, niin se on vaan luonnollista. Kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu :)
Niin ku jo aikasemmin totesin, että alussa sitä aina innostuu! Katsotaan, miten mun käy ;)
Oon ollu jo aika tehokas. Mulla on kolme ja puoli valmiiksi neulottua, viimestelyä vaille valmista pehmolelua. Neulon niitä mielelläni, mut viimeistely ja päättely on se työn tylsempi puoli. Sen takia ajattelinki, että täytän ja huolittelen sitte useamman kerralla, nyt vaan puikotan menemään.
Tietenkin mun päivään kuuluu aina muutakin kuin neulomista. Näin vasta aloittaneena kokopäiväisenä äitinä, oon yllätyksekseni huomannut, että suunnitelmia on välillä muutettava lennosta. Vauva-arki ei oo mitenkään rutiinin omasta ja oma aika jää usein kakkos sijalle. Vaikka kyllähän siitä varoteltiin jo ennen vauvan syntymistä, mut todellisuus iskee usein vasta, kun itse elää sen kanssa. Eikä se mitään haittaa, kuka muka haluiskaan enää käydä rauhassa suihkussa tai käydä pitkällä lenkillä, kun näkee oman prinsessan hymyilevän veikeesti ja niin iloisesti? Sen takia viimenen asia josta voisin stressata, on se että pääsenkö langoista eroon vai en! Pääasia on, että koko muu systeemi toimii. Pyykit, vaipat, puklut, ruoka, tissit, leikit, ulkoilut ja uni, tämä viimenen koko perheen osalta, sitte vasta se "ylimääräinen" oma aika neulomiselle. Langat jää siis nähtäväksi, onhan tässä vielä kokonainen vuos aikaa.
Ja ettei kukaan ymmärrä väärin. On mulla elämä. Tietenki toteutan itteeni ja mun elämää vaan vähän eri tavalla kuin ennen. Yritän silti osallistua kaikkeen, johon olisin ennen vauvaakin osallistunut. Tarviin aikaa esim. urheilulle. Mun tietojen mukaan jokeltelu ei polta yhtään niin paljon kaloreita, kun sen pitäis! Jumppaaminen vauvan kanssa on ihan kivaa, mut välillä on myös tervettä jättää pikkunen muutamaks tunniks isänsä kanssa keskenään ja lähtee esim ystävän kanssa uimaan. Mun ei tarvii enää hillua viikonloppuna aamu viiteen asti pahoinvoivana tanssilattialla, mut mä voin silti käydä lounastreffeillä mun ihanien kanssa ja kutsua ihmisiä illalla kylään. Jos ja kun vauva huutaa, niin se on vaan luonnollista. Kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu :)
Niin ku jo aikasemmin totesin, että alussa sitä aina innostuu! Katsotaan, miten mun käy ;)
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
Vuoden 2015 langoista eroon projekti
Mä rakastan lankoja. välillä on kuitenkin luovuttava vanhasta, jotta voi tehdä tilaa uudelle. Niinpä mun uuden vuoden projekti/lupaus onkin päästä mun rakkaista eroon, ennen kuin hankin uusia tilalle.
Mä en oo mikään himo neuloja. Neulominen kuuluu kuitenkin mun joka vuotisiin tekemisiin, joka on aktiivisimmillaan ennen joulua. Silloin tehdään viime hetken joululahjat, tai hävitettyjen lapasten tilalle uudet. Jokaisen pikkuprojektin jälkeen jää kuitenkin minirulla lankaa, jota on liikaa heitettäväks pois, mut liian vähän mihinkään suurempaan projektiin. Olen siis vuosien varrella koonnut mainittavan kokoisen kokoelman minirullia! Kaiken lisäksi oon myös toiminut hylättyjen lankojen orpokotina ja pelastanut kaverien nurkissa lojuneet lankakerät kaatopaikka kohtalolta.
![]() |
| Eikä tässä vielä kaikki |
Lankoja siis. Ennen kuin hukutan mun pikku perheeni lankoihin, on aika ryhtyä hommiin. Uudenvuoden lupaus 2015 kuuluukin, että ennen kuin ostan uusia lankoja, vanhoista on päästy eroon. Aloitin vuosi sitten neulomaan jämälangoista pehmoleluja, jotka täytin vanulla. Mun yllätykseksi niistä tuli lähipiirissä iso hitti, joten innostuin tekemään niitä lisää. Nyt kaikki mitä oon tähän asti neulonut, noin tusina leluja, on saanut uuden kodin. Näitä aion siis jatkossakin tehdä. Vauva buumi on pikkuhiljaa valloittanut munkin kaveripiirin, joten pehmikset tulevat varmasti tarpeeseen :) Leluilla ei oo mitään tiettyä kaavaa jota seuraan, joten kaikki on oman näköisiä. Jännittävintä onkin lopussa, kun otus saa viime silauksessa silmät ja nenän.
![]() |
| Yksi pehmis on vielä jäljellä ja se on mun prinsessan. |
Tän blogin on tarkotus motivoida mua, jotta onnistun. Liian usein käy niin, että into loppuu jo ennen ku on päästy ees kunnolla vauhtiin. Sen takia tein tästä virallista. Päivittelen tänne mun lanka tilannetta ja ehkä välillä muutakin. No niin, ja eikun puikottamaan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

































