Hyvän mielen lähettiläs :)

Ja taas tässä kävi näin.. Huhtikuu on melkein ohi, enkä kiireiltäni oo ehtinyt päivitellä blogia. Täytyy ottaa itteensä niskasta kiinni ja yrittää kirjottaa edes sen kaksi kertaa kuukaudessa!


Kirpputoripäivä, lanka-lauantai, ikuisuus sitten, meni kaikin puolin hyvin. Tavara vaihtoi omistajaa pikku hinnoin ja kotiin ei viety takas kuin puolikas pussillinen myymättä jääneitä vaatteita. Yksi pussi tosin päätyi kierrätyskeskuksen vastaanotto pisteeseen. Lapsikin säästyi suuremmilta ahdistuksilta, ja tuskin edes huomas, että äiti oli poissa ;)

Pehmiksiä ihasteltiin kovasti, mutta lopulta vain kaksi sai päivän päätyttyä uuden kodin. Tietenkin tiesin, ettei kirpputori tapahtumana ole optimaalinen paikka myydä käsitöitä. Ostajat ja asiakkaat ovat valmistautuneet päivään kolikoita taskussaan ja ovat valmiita maksamaan vain hassuja euroja. Pyysin 15.

Uskon kyllä, että nykyään arvostetaan käsintehtyä ja ihmiset ovat valmiita maksamaan myös enemmän, jos tapahtuma on eri. Se vaatii niin sanotun design hengen ympärilleen, laajemman valikoiman ja yleisesti korkeammat hinnat. Jos halvan vieressä myydään tyyriinpää, se tuntuu sika kalliilta. Jos taas normaalihintaisen vieressä myydään kallista, tuntuu se pilkkahinnalta. Ja kuluttajat ostaa. Koska kaikki me rakastetaan halpaa. Näin on meille kaikille varmasti käynytkin esim. hulluilla päivillä ;)

Tosin käsityö on aina käsityö. Halpa ei välttämättä ole hyvä. Pitää katsoa asiaa tekijän kannalta. Materiaalit maksaa, tekeminen vaatii aikaa ja ehkä hermoja, myyntihinnan täytyisi vähintäänkin kattaa kulut. Jos asiakas ei ole valmis maksamaan enempää kuin teollisesti valmistetun vastaavan kappaleen hinnan, jääkö käsintekijälle vaihtoehtoja? Halpa voi tarkoittaa huonoja materiaaleja ja lepsua työskentelyä. Ja eikö se ihanuus juuri olekin siinä, että kappale on aina tietyllä tavalla uniikki. Itse tehdyssä on niin sanottu kädenjälki.

Helsingissä järjestetäänkin ihania messuja ja myyjäisiä, jossa voi käydä ihastelemassa kaikkea upeaa näperrettyä. Ajattelinkin, että olis kiva itsekin mennä myymään joskus. Tällä hetkellä, pehmiksien kanssa se ei kyllä toimis. Otin pikkusen selvää noista helsingissä järjestettävistä käsityö tapahtumista ja tajusin ettei mun pikku pehmis kauppa millään kannattais, vaikka saisinkin kaiken myytyä. Myyntipaikat on aika kalliita, joten mun muutamalla örkillä en sais edes pöydän hintaa takaisin. Niitä pitäis olla ainakin 100, että mitenkään olis järkevää lähtee touhuun. Tämmösen sunnuntai neulojan kannattaa jäädä suosiolla kotiin. Ja vaikka raha ei olekaan tän projektin syy, niin varmasti ymmärrätte, ettei noi örkit tyhjästä tänne tupsahda :) Enkä mäkään pelkkänä hyvän mielen lähettiläänä vuoknaani maksa..

Mielessä kävi myös laittaa pehmikset nettiin. Ystävämme world wide web mahdollistaa käsitöiden myynnin netissä myös pienemmällä tuotemäärällä. Kaikki olikin viimeistä klikkausta vaille valmista, kunnes alkoi epäilyttämään. Olin avaamassa Etsy.comiin nettikauppaa. Alussa kaikki vaikutti selkeeltä ja hienolta, kunnes multa pyydettiin kopiota passista ja luottotiedot. Onneks en lähtenyt touhuun yksin, vaan mulla oli K tsempparina mukana auttamassa. Tässä vaiheessa tarkastettiin googlesta muiden käyttäjien mielipide Etsyn luotettavuudesta. Löytyi paljon valituksia epäluotettavuudesta, joten päätettiin olla lähtemättä mukaan ja poistettiin jo luotu tili. Voi olla, että jollakin on hyviä kokemuksia, mutta mä en halunnut lähteä seilaamaan tuntemattomilla vesillä. Minä jänishousu.

Oikeastaan tää meni ihan hyvin. Kaverille myin kaks, Veli otti toiset kaks ja tänään taas saa kaks pehmistä uuden kodin.  Eihän niitä sitten jääkään kun kolme, joten eikun uusia neulomaan. Viime aikoina ei ole ollut kauheesti aikaa puikottaa, mutta se että kohta niitä ei enää varastossa ole, motivoi kyllä tekemään lisää!

Sitä paitsi koska tykkääjiä selvästi löytyy, eikä lapset lopu maailmasta, niin näin ens alkuun jos haluaa ostaa itselleen tai lahjaksi laku-pehmiksen, niin voi vaikka laittaa mulle viestiä tänne blogiin tai sähköpostiin lakriima.machreich@gmail.com. Voidaan sitten sopia bisneksistä tarkemmin. Teen myös pehmiksiä tilauksesta, jolloin toiveet otetaan huomioon. Esimerkkinä alla oleva kettu, ja herra pingviini :)

Kuukauden saldo: neljä pehmistä.

Hyvää vappua!

Eroahdistus

Maaliskuu loppui ja niin teki myös meidän paasto! Kaikki sujui loppuun asti hyvin ja molemmilla oli vain yksi tietoinen lipsahdus. Mutta pakon edessä! K teki töissä pitkää päivää, eikä tarjolla ollut muuta kuin taatelikakkua (pitäähän ihmisen syödä). Ja mun kohdalla: ärrältä sai sunnuntaina ilmaista jäätelöä. ILMAISTA ;) No mutta aika hyvin kuitenkin. Ja nyt voidaankin hyvällä omatunnolla nauttia pääsiäis herkuista, kunhan ei vedetä överiks!

Tämä pariskunta, Herra ja Rouva Örkkimys, muuttivat uuteen kotiinsa ruotsiin.

Tänä vuonna jää muutenkin juhliminen vähemmälle, että sitten ens vuonna voi juhlia tämänkin vuoden edestä! Meillä on ollut aikamoista hulabaloota ja tapahtunut paljon. K avasi Malmin Novaan mexikolaisen take away ravintolan xico & co, ja Lilja oppi ryömimään. Kumpikaan ei pysy enää paikallaan, vaan viipottaa vaan menemään! Käykää muuten maistamassa, on aika herkkua! 

Vaikka nyt jääkin noitaleikit väliin, niin ens vuonna mun vauva onkin jo pikkutyttötaapero ja sillon pidän huolta siitä että on pelit ja pensselit. Haluun, että mennään pitkän kaavan mukaan :) virpomisvitsat, munien maalaamiset ja etsinnät, pashat ja mämmit. Kaikki :)

Kyllä meidät on kutsuttu pääsiäispäivänä syömään, joten ihan kokonaan ei jää meiltäkään väliin. Mutta enemmän oon keskittyny tulevaan lauantaihin. Niinkuin viime postauksessa mainitsin, oon menossa kaapelitehtaan kirppikselle myymään vanhoja vaatteita. Lilja on ensimmäistä kertaa koko päivän hoidossa. Yhdeksän tuntia!! Ja vaikka se onkin hyvissä käsissä, niin stressaan jo sitä miten kaikki menee. Oikeesti luulen, että mua ahdistaa enemmän kuin Liljaa. Niinku näin, mut toistepäin:

"Vaikka lapsi kasvaa, tuntuu kuin hän tarvitsisi sinua koko ajan enemmän. Kaikki on kunnossa, kun olet lähettyvillä, mutta samalla hetkellä, kun poistut näkyvistä, syntyy pieni kriisi. Kun lapsi ei näe sinua, hän luulee, ettei sinua enää ole. Tunne on sietämätön, mutta ei vahingollinen. Joskus äiti todella tarvitsee jotakin toisesta huoneesta." Lainattu liberon sivuilta.

Mutta tämä on hyvää harjotusta. Ja jos joku on samassa tilanteessa, niin vinkkejä eroahdistuksen "hoitoon" löytyy myös täältä! Kaikki menee varmasti hyvin! Ja jos ei, niin kuulette siitä varmasti kun ensi kerralla päivitän tätä blogia! 

Maaliskuussa olin pehmiksien suhteen super tehokas! Johtunee varmaan siitä, että kun herkkujen syöminen poistettiin päiväohjelmasta, niin jäi enemmän aikaa neulomiselle! Helmikuussa en näköjään laittanutkaan kuvaa, joten tässä ensin helmikuun örkit ja sitten maaliskuun kuusi :)